maanantai, 4. marraskuu 2019

Käytettävyys

Käytettävyys tarkoittaa välinearvoisen instrumentin helppokäyttöisyyttä jonkin tietyn tavoitteen saavuttamiseksi. 

Käytettävyyttä suunnitellessa tai tarkastellessa on otettava huomioon, ketkä ovat käyttäjiä ja mikä on käyttötilanne. On olemassa paljon erilaisia käyttäjiä ja käyttötilanteita. Käytettävyyden on oltava tehokasta ja helppoa määritellylle käyttäjäryhmälle, jotta se on myöskin nautinnollista. Instrumentin käytön nautinnollisuus itsessään on hyvin tärkeää ja olennainen elementti käytettävyydessä, sillä se takaa paremman käyttökokemuksen. 

Jokaisella laitteella, ohjelmistolla ja ympäristöllä on omat toimintovaatimuksensa, eli niiden täytyy pystyä suorittamaan tietyt, määritellyt toiminnot. Useat välineet ovat vuorovaikutteisia eli niissä on syöttö- ja tulostustoimintoja. 

Ei ole sattumaa, että monet välineet ja ympäristöt muistuttavat toisiaan, sillä on yleistä tarkastella mitä muut suunnittelijat ovat tehneet. Samankaltaisuus on käyttäjän näkökulmasta mielekästä, koska monien välineiden käyttö muistuttaa toisiaan eikä ole tarvetta opetella uuden välineen toimintoja täysin alusta. Käyttäjät yleensä vieroksuvat uusia käyttöympäristöjä ja vanhaan, tuttuun ympäristöön on mukavampi jäädä. 

Joskus käytettävyys menee pieleen ja käyttäjä on altis virheille. Pitää ottaa huomioon virheiden mahdollisuus ja miten paljon käyttäjät on valmis sietämään. 

Suunnittelijat ja kehittäjät pyytävät asiantuntijoilta arvioita. On myös hyödyllistä luoda prototyyppi ennen valmista tuotetta. Suunnittelu ja testaus helpottuu, kun saa tietoa useasta näkökulmasta. 

Omasta mielestäni käytettävyyden suunnitteluja on vaikeutunut, sillä nykyaikaiset laitteet ovat nopeita ja täten myös käytön täytyy tapahtua nopeasti. Käytettävyyttä pitäisi suunnitella siten, ettei käyttäjän tarvitse lukea riviäkään manuaalityyppistä tekstiä. Käyttäjät haluavat käyttää välinettä tai ympäristöä, eivätkä lukea manuaalia siitä, miten välinettä käytetään. Käytettävyyden täytyy siis olla intuitiivista. 

 

sunnuntai, 3. marraskuu 2019

Käyttökonteksti

Käyttökonteksti tarkoittaa sitä tilannetta, ympäristöä, välinettä, käyttäjää ja kulttuuria, jossa jonkin teknisen välineen käyttö tapahtuu. Kaikissa käyttökonteksteissa täytyy ottaa huomioon edellä mainitut tekijät. Tietoteknisillä laitteilla on yleensä itseisarvoa vain sen kehittäjille, mutta sen käyttäjille laitteilla on lähes poikkeuksetta vain välinearvoa. Tämän takia kehittäjien on ymmärrettävä käyttökonteksti ja sitä ympäröivät tekijät.

On myös osattava katsoa tulevaisuuteen, sillä yhä useampi käyttökonteksti on mobiilinen ja laitteen käyttökonteksti on jatkuvassa muutoksessa. Pöytätietokone on sidottuna sen sijaintiin, joka on yleensä pöytä lämmitetyssä huoneessa eikä fyysinen käyttöympäristö muutu kovin usein. Sen sijaan mobiiliset laitteet (kannettavat tietokoneet, tablet-tietokoneet ja puhelimet) kulkevat mukana ja täten fyysinen käyttöympäristö muuttuu. Fyysisen käyttöympäristön muutos vaikuttaa myös sosiaaliseen ympäristöön. Erilaisia sosiaalisia ympäristöjä ovat esimerkiksi koti, koulutuslaitos, kahvilat, kirjastot ja työpaikka. 

 

Akateemisessa kontekstissa on tärkeää käyttää oikeita termejä. Arkipäiväisemmässä kontekstissa voi käyttää termejä, jotka tarkoittavat jotain sinnepäin mitä halutaan sanoa. 

Hyödyllisiä termejä tältä aihealueelta:

- IT (information technology) (tietotekniikka)

- ICT (information and communication technology) (sisältää myös kommunkoinnin)

- Digitaaliset palvelut 

 

Muuta aihealueeseen liittyvää:

On paljon erilaisia oletuksia ja väittämiä, jotka eivät ole enää paikkansapitäviä. Yksi olettamus on, että lapset eivät osaa käyttää tietoteknisiä laitteita. Tämä ei kuitenkaan täysin pidä paikkaansa, sillä nykyajan lapset ovat käyttäneet tietoteknisiä laitteita läpi tämänhetkisen elämänsä. Toinen yleinen olettamus on, että sähköiset kodinkoneet ovat vain kodinkoneita. Tämäkään ei pidä paikkaansa, sillä kodinkoneet sisältävät ohjelmia ja tekniikkaa.